torstai 9. huhtikuuta 2015

Talvivaellus



Olemme joka vuosi käyneet opiskelijoiden kanssa syksyllä syysvaelluksella ja kevät-talvella yön yli kestävällä talvivaelluksella.
Tänä vuonna jännitysmomentin aiheutti sää. Koko viikon ajan satoi vettä, räntää ja lunta vuoronperään. Vielä tiistai iltana kun rinkka oli pakattu ja aloin nukkumaan satoi...
Rinkka lähtövalmiina
Mutta ilmojen haltija olikin meidän puolellamme ja keskiviikko valkeni aurinkoisena ja pikkupakkasena. 
Tämä oli omiaan jo siinä vaiheessa saamaan hyvän mielen hyrinän aikaiseksi.
Autot pakattiin ja suunnattiin kohti Tiilikkajärven kansallispuistoa.
Valmiina ollaan ahkio pakattu, sukset lähtövalmiina
 Kaiken kaikkiaan matkaan lähti 19 opiskelijaa, kollegani ja minä. Varusteet olivat pakattuna rinkkoihin ja ahkioihin. Metsäsuksilla hiihdettiin ja kaikille opiskelijoille löytyi metsäsuksien lisäkdi myös suksensiteisiin sopivat kengät. Osa opiskelijoista oli hiihtänyt edellisen kerran ala-asteella ja metsäsuksilla ei koskaan aikaisemmin.

Sievästi jonossa mennään, vauhti ei päätä huimaa. Eikä ole tarkoituskaan.
Ensimmäinen etappi pysähdyspaikaksi oli opastuspaikka, Siinä valmistimme lounaan trangioilla.
Vaikka hiihtoa ei ollutkaan takana montaa kilometriä, ruokatauko motivoi ja ruoka maistui kaikille.
Lounastauko
Ulkona ruoka maistuu ja sitä onkin syytä varata hieman enemmän kuin normaali ruokailussa. 
Hernekeitto on aina varma ja ruokaisa valinta trangiaruoaksi, Valmistuu suhteellisen nopeasti ja sitten vain Bon Appetit! 
Jälkiruoaksi kahvit termarista ja matka on valmis jatkumaan.


Matka jatkui kohti Pohjoisniemen autiotupaa. Matkanteko harjua pitkin mäkineen eli nousuineen ja laskuineen oli opiskelijoille hieman haasteellinenkin, 
Laskeminen ahkion kanssa  kun ei olekaan ihan niin yksinkertainen kuin hiihtäminen tasaisella, jolloin ahkio seuraa kuin kiltti koira. Alamäessä ahkio tuppaa työntämään ja ylämäessä puolestaan vetämään.
Mutta matka taittui, Pohjoisniemeen päästyämme aloitimme leirin rakentamisen. 
Kaksi puolijoukkuetelttaa ja kolme tunnelitelttaa muodostivat majoitteemme.




Kenttä hukassa, onneksi oli antennipuu...
Kaurapuuroa ja mustikkasoppaa aamupalalla. Maistui hyvältä pikkupakkasessa.


Säästyimme sateilta, aurinko helli meitä paluumatkankin ajan. Aamupakkasten ansiosta pääsimme paluumatkalle järven pintaa aamuhangilla hiihtäen sen sijaan että olisimme ahkioiden kanssa seikkailleet ylä-alamäet sivulla kulkevalla harjuosuudella.

Onnistunut vaellus takana!!


perjantai 6. maaliskuuta 2015

Loma




Onnellinen on se ihminen,

joka osaa nauttia pienistä asioista,

arkipäiväisistä tapahtumista

auringonpaisteesta, linnuista langoilla,

aamiaisesta, päivällisestä, lounaasta,

aamun lehdestä postilaatikossa,
vastaantulevasta ystävästä -
Niin monet tavoittelevat elämän nautintoja
menemällä niiden ohitse

 (Tommy Tabermann)




Tämä loma alkoi surullisissa merkeissä,
Saatoimme rakkaan serkkuni viimeiselle matkalleen.
Hänelle omistan tämän runon
Murheeseen suhtautukaamme, kuin raskaan lumen painama oksa,
Joko kestän tai katkean, mutta toukokuun tullen jossakin kukkii oksa  
(Tommy Tabermann)




Loma, Se on aikaa nauttia yhteisistä hetkistä, 
pysähtyä,
ottaa päikkärit...
Hiihtolenkillä tyttären kanssa

Lomalla on aikaa hoitaa kissaa



Lomalla on aikaa ommella
Lomalla voi kokeilla uusia asioita, Tässä kokeilin kaulahuivien tekoa. tuloksena kaksi uutta kaulahuivia.
Joko olisi aika laittaa siemenet multaan... nyt jo houkuttaa, mutta jos viikon vielä malttaisin...



Lomalla voi pakata repun selkään ja ottaa eväät mukaan, silloin saa ja voi nauttia päiväkahvit termarista.
Luontoa voi kuunnella, hiljaisuutta voi kuunnella,  Luonnossa riittää paljon kateltavaa

Milloinkaan emme kuule toisiamme niin hyvin kuin hiljaisina iltoina,
kun istumme pitkään kaksin
ja kuuntelemme hiljaisuutta
(Tommy Tabermann)





 Aina se suksi ei kuitenkaan luista..  takkalakeli oli..




Kuka sukseni vei?
Porkat myös yksintein?
Hei, mis on mun pipo,
sekä tupakit?
Eihän mul oo mittää!
Kuka verkkarit vei?


Suksi suksi ei luista mihinkään.

Varsinkin, jos ei niitä ole ensinkään.

Kuka vei porstuasta porkat? Voi sian sorkat!

(Popeda)


Silloin voi palata kotiin lämmittää saunan ja kuunnella vaikkapa äänikirjaa


a.

Piparkakkumökki vai ei





Joka jouluksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan on rakenneltu erilaisia piparimökkejä.
Nyt päädyin poropuistoon. Porot ovat olleet aina minulle mieluisia sisustuselementtejä. Erityisesti tykkään Pentikin poroista.Taidankin omata Oterman suurimman porotokan.
Nämä porot on syötäviä...






Niinkuin nämäkin...
















Nämä siis viime joulun porometsät


Loppupelissään lato päätyi pihamaalle tinttien iloksi, ja kyllä niitä kiinnostikin se mitä ladossa oli sisällä..






Omin pikku kätösin

Pihamaalle piti saada pikkulinnuille jokin ruokintapaikka, joten ihan itsesuunnittelin ja toteutin vanhoista heinäseipäistä "tinttipuun" johon voi laittaa talipalloja talipötkyjä ja lintulaudan.
Linnut ottivat tinttipuuni erittäin hyvin vastaan ja vieraileepa siinä päivittäin kaksi oravaakin.




Joululomalla oli mukava myös kokeilla uutta bostonkakun mallia, jonka näin netissä videolla.


Hauska oli kokeilla ja hyvältä maistuikin. Voin suositella.

Kokeilin myös nyhtöleipää, hyvältä maistui sekin..
Loma on siitä mukavaa aikaa että silloin voi kokeilla ja touhuta kaikkea mielenkiintoista..

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Projekti

Yksi projketi oli Katariinan haave saada itselleen vanhasta retrotuolista käyttökelpoinen lukutuoli.
Projekti lähti liikkeelle kesällä 2014, kun riisuin vanhan tuolin vihreän päällyksen puuringolle asti.
Kangas hankittiin Seinäjoelta ja joulun alla sain viimein päällystämisen tehtyä.
Voila!
Tuoli on valmis opiskelijan lukuhetkiin.